Kohti Kansallista Maastotietokantaa
Kansallinen Maastotietokanta -ohjelman (KMTK) visiossa kansallinen maastotietokanta on osa perusrekisteri-infrastruktuuria, johon sisältyy yhteinen tietomalli ja tietokanta, jota kukin vastuutaho ylläpitää omalta osaltaan ja johon ominaisuustietoja on helppo yhdistää yksilöivien tunnisteiden avulla.
Kansallinen maastotietokanta eli KMTK-hanke luo Suomeen digitaalisen, yhtenäisen ja nykypäivän tarpeita vastaavan paikkatietovarannon eli kansallisen maastotietokannan. Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat rakennus-, liikenneverkko-, hydrografia-, maanpeitto- ja korkeussuhdetiedot. Tietokanta tulee perustumaan hajautettuun tietojen keräämiseen ja ylläpitoon. Eri osapuolet keräävät ja ylläpitävät paikkatietoaineistoja sellaisessa muodossa, että ne ovat kansalliseen maastotietokantaan yhteensopivia ja siten myös keskenään yhteensopivia. Osapuolia ovat Maanmittauslaitos, kunnat sekä muut tiedontuottajat kuten Suomen ympäristökeskus.
Pidemmällä aikavälillä myös Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) määritettyjen pintavesiä kuvaavien perusyksiköiden geometria siirretään osaksi Maanmittauslaitoksen (MML) ylläpitämää Kansallista maastotietokantaa (KMTK). SYKE pitää omalta osaltaan yllä niihin liittyvää tietosisältöä ja vastaa niiden pohjalta laadittavien tietotuotteiden tuottamisesta ja ylläpidosta.
Pintavesien perusyksiköt osaksi Kansallista Maastotietokantaa
Tavoitteena on tuoda SYKEn määrittämät pintavesiä kuvaavat perusyksiköt osaksi KMTK:n hydrografia-aineistoja. Järvien, uomien ja merialueiden perusyksiköiden geometria saatettaisiin kertaluontoisesti ajantasaiseksi MML:ssa. Jatkuva ajantasaistaminen tapahtuisi KMTK:n vesistöaineistojen päivittämisen yhteydessä, jolloin perusyksiköt pysyisivät yhdenmukaisena muiden KMTK-vesistöaineistojen kanssa.
Tavoitteena on, että pintavesiä kuvaavat perusyksiköt olisivat saatavilla KMTK:sta muiden KMTK-vesistöaineistojen ohella. Myös niiden muutostiedot ja versiohistoria olisivat tällöin saatavilla KMTK-järjestelmästä. Jatkossakin SYKE tulisi laatimaan perusyksiköiden pohjalta omat tietotuotteensa sekä jakamaan ko. tietotuotteet omien jakelukäytäntöjensä mukaisesti. KMTK-hankkeen ansiosta pintavesien perusyksiköt ja niistä laadittavat tietotuotteet olisivat kuitenkin kaikki keskenään yhteensopivia. Samoin aineistojen päivittäminen olisi helpompaa KMTK-hankkeen ansiosta.
Tällä hetkellä on käytössä useita eri vesistöjä kuvaavia päällekkäisiä paikkatietoaineistoja, jotka eivät ole toistensa kanssa yhteensopivia geometrialtaan ja ajallisesti. Niiden ylläpito ja yhteiskäyttö on hankalaa. Esimerkiksi SYKEn Ranta10-aineisto, joka perustuu vuosien 2000-2008 maastotietokantaan (MML), tai SYKEn Vesipuitedirektiivin mukaiset vesimuodostumat –aineisto eivät kumpikaan ole yhteen sopivia keskenään tai nykyisen maastotietokannan kanssa. © SYKE