Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Rajajokia tutkivat oppilaat kohtasivat jättisukeltajan

Uutinen 9.9.2021 klo 13.24

Nelisenkymmentä Virolahden ja Joutsenon yläkoululaista ja kymmenkunta opettajaa matkasivat bussikyydillä 2.–3. syyskuuta 2021 tutustumaan lähivesiinsä. Oppaina maastoretkellä toimivat SEVIRA-hankkeen asiantuntijat Suomen ympäristökeskuksesta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Virojoella ja Rakkolanjoella mitattiin yhdessä veden laatua ja ihmeteltiin pohjaeläinten kirjoa.

Joutsenon koulun oppilaat Hansaarenjoella Rakkolanjoella 3.9.2021. © Sanna Saari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Sähköä ja märkiä jalkoja

Aloituspäivän ensimmäisellä rastilla Virojoen yläkoululaiset ihmettelivät oudosti varustautuneita kalatutkijoita. Sähkökalastuksessa kalat tainnutetaan – vesi johtaa hyvin sähköä – mutta tutkijan on parasta pitää kätensä kuivina. Tällä kertaa taintuivat vain kiiski, kivisimppu, ahven ja särki.

Oppilaat pääsivät seuraamaan sähkökalastusta.

Suomenlahden rannalla Vironjoen suulla hutera laituri rytisi, kun yläkoululaiset mittasivat näkösyvyyttä eli kuinka syvälle valo tunkeutuu veteen. Vesi oli tyynen sään seurauksena melko kirkasta, joten laiturilta laskettu Secchi-levy ehti pöllähtää pohjaan ennen kuin katosi näkyvistä. Mittausmenetelmä tuli kuitenkin tutuksi. Joutsenon yläkoululaiset mittasivat sameusasteikon huippulukemat humuspitoisesta Kaurasen Hansaarenjoesta.

”Nyt mun varpaat kastu”, hihkaisi joku oppilas ja kuulosti siltä, että se oli vain hauskaa. Vesilämpömittarin lukema kertoi, että vielä oltiin aika kesäisissä lukemissa. Näkösyvyyden lisäksi vesirepun välineillä saatiin selville veden happamuus ja happipitoisuus.

Tutkimusvälineistö on pakattu ja on aika paistaa makkarat avotulella. © Eija Rantajärvi. SYKE.

Virtaa riittää!

Virojoen Kantturankoskella ja myöhemmin Rakkolanjoella oppilaat selvittivät, kuinka paljon vettä uomassa virtaa. Innokkaita mittaajia oli tarjolla niin monta, että useammillekin kahluuhousuille olisi ollut käyttöä. Virtaaman selvittämiseksi tarvitaan sen verran yhtälöitä, että oppilaiden aivolaskuritkin pääsivät tehokäyttöön.

Virtaaman selvitys Kantturankoskella alkoi uoman leveyden mittauksella. © Eija Rantajärvi, SYKE.

”Apua, mä en osaa matikkaa!”, kuului tiheään. Jokainen pienryhmä päätyi kuitenkin laskuissaan lähelle automaattimittarin antamaa lukemaa. Monelle jäi myös mieleen, mihin virtaamatietoa tarvitaan ja kuinka suuri osuus valuma-alueelle satavasta vedestä päätyy uomaan.

Sudenkorento, sukeltaja ja ympyräsuinen

Avotulella paistetun makkaran ohella kurkistus vesistöjen eliömaailmaan oli monelle oppilaalle maastoretken suurin elämys. ”Onpa valtava!” Haaviin tarttunut lähes nelisettinen petokovakuoriainen, keltalaitasukeltaja, keräsi oppilaiden huomion.

Mahtava keltalaitasukeltaja oli oppilaiden ehdoton suosikki Hansaarenjoella. © Sanna Saari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Lajimäärää kiritti leikkimielinen kilpailu, jonka voittajaluokkaa odotti pizzapalkinto. Surviaissääsken ja sudenkorennon toukkien ohella suurennusluupilla tarkasteltiin myös monia muita vesiötököitä. Ruskeavetisen kivikkojoen kätköistä haaviin tarttui varsinainen yllätys: se näytti kalalta, mutta paljastuikin ympyräsuisiin kuuluvaksi nahkiaiseksi.

Vesireput koulujen käyttöön

SEVIRA-hanke kannustaa kouluja hakemaan happea opiskeluun suuntaamalla ulos luokasta lähiluontoon. Tutustumista lähivesiin vauhdittavat Kaakkois-Suomen rajaseudun kouluille lahjoitetut vesireput, jotka sisältävät vesistötutkimusvälineitä ja ohjekortteja mittausten tekoon ja lajintunnistukseen. Vesireppujen lisäksi koulut saivat muun muassa haaveja, vesikiikareita ja – peräti kolmet kahluuhousut! Lokakuussa valmistuva oppimiskokonaisuus houkuttelee yläkoulun oppilaita ympäri Suomea vesistötutkimuksen pariin.

Vesirepusta löytyy mm. ohjekortteja lajien tunnistamisen avuksi. © Sanna Saari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

 


Kohderyhmä: