Monimuotokosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset turvetuotannosta poistuneilla alueilla (MoVeTu)

Hankkeen taustaa

Turvetuotantoalueita poistuu tuotannosta kiihtyvällä vauhdilla hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden takia. Tuotannon päätyttyä alueet siirtyvät jälkihoitovaiheen kautta jälkikäyttöön: esimerkiksi peltoviljelyyn, metsitykseen tai erilaisiksi monimuotokosteikoiksi. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttavat alueen maanomistussuhteet, maanomistajien intressit ja alueen ominaispiirteet. 

Kullakin näistä maankäyttömuodoista on omanlaiset ilmasto- ja vesistöpäästöt, ja ne myös vahvistavat ja tukevat luonnon monimuotoisuutta eri tavalla sekä niiden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset (mm. virkistyskäyttö) ovat hyvin erilaisia. 

Kosteikkoja suositellaan usein ensisijaiseksi ja ympäristöystävällisimmäksi turvetuotantoalueiden jälkikäyttövaihtoehdoksi. Niitä onkin perustettu paljon, jo 1990-luvulta lähtien, ja niitä tullaan todennäköisesti perustamaan merkittävästi lisää muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen ohjaamana.

Turvetuotantokentälle perustetun kosteikon toiminnasta on kuitenkin Suomen olosuhteissa hyvin vähän tutkittua tietoa, eikä niiden ilmastovaikutuksista käytännössä lainkaan. Alueiden seuranta on yleensä loppunut tuotannon päätyttyä sisältäen vain jälkihoitovaiheen. Jälkikäytön aikaista seurantaa ei ole juurikaan tehty. 

Tavoitteet ja tehtävät 

Hankkeen tavoitteena on selvittää turvetuotannon jälkikäyttökosteikkojen vesistö- ja ilmastovaikutukset. Koska tietoa kaivataan nopeasti ja kustannustehokkaasti, tiedon keruu keskitetään jo aiemmin perustetuille ja olemassa oleville kosteikoille. 

Hankkeen osatavoitteita ovat: 

  1. Selvittää mihin maankäyttömuotoihin entiset turvetuotantoalueet ovat Pohjois-Pohjanmaalla päätyneet. 
  2. Selvittää entisille turvetuotantoalueille rakennettujen monimuotokosteikkojen nykyistä vesistö- ja ilmastokuormitusta.  
  3. Tuottaa paikkatietoanalyysien ja tarinakartta-tekniikan avulla alusta, jolla jaetaan tietoa monimuotokosteikkojen nykytilanteesta, ja siitä miten eri aikoina rakennetut kosteikot ovat kehittyneet.
  4. Laatia tutkittuun tietoon pohjautuvaa selvitys siitä, millaiset monimuotokosteikot ovat ilmasto- ja vesistöpäästöjen kannalta kestäviä. 

Lisätietoja 

Projektipäällikkö Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus Syke,
p. 029 525 1024, etunimi.sukunimi@syke.fi 

Euroopan union osarahoittama
 
Julkaistu 1.6.2023 klo 14.01, päivitetty 20.2.2024 klo 13.15

Kohderyhmä: