Miten lajien elinympäristöjen tai luontotyyppien esiintymien heikennykset voidaan kompensoida?
Ekologisten kompensaatioiden tavoite on tukea luontokadon pysäyttämistä ja ekologisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä. Kompensaatioiden onnistuneen toteutuksen kannalta tarvitaan hyvä toimintamalli sekä osaamista ja tietoa käytännön toteutukseen. Ilman riittävää osaamista käytännön työn tekemiseen kompensaatiot eivät saavuta niille asetettuja tavoitteita.
Ympäristöministeriö valmistelee luonnonsuojelulainsäädännön uudistamista. Osana uudistusta on tarkoitus lisätä ekologisen kompensaation velvoite niihin tilanteisiin, joissa poiketaan LSL:n mukaisesta suojelusta. Mikäli lakiesitys hyväksytään, kompensaatiovelvoite koskisi siis suojeltujen lajien elinympäristöjä, luontotyyppejä ja luonnonsuojelualueita.
Marinin hallituksen ohjelmaan 2019 on kirjattu tarve pilotoida ekologista kompensaatiota. SYKEn johdolla toteutetaan ekologisen kompensaation pilotointi -hanke hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseksi sekä kompensaatiossa tarvittavien hyvien, toimivien käytäntöjen kehittämiseksi.
Hankkeen työpaketit
Hankkeessa testataan ekologisen kompensaation projektiryhmän hyväksymää, asiantuntijatyöryhmän esittämää hyvityksen ja heikennyksen laskenta- tai arviointityökalua (Kujala ym. 2021) tapausesimerkkien avulla. Kompensaation teknisen toteutuksen pullonkaulat tunnistetaan käymällä esimerkkitapausten avulla läpi heikennyksen ja hyvityksen arviointiin ehdotettua menetelmää. (TP1)
Lisäksi käydään keskeisten toimijoiden kanssa läpi kompensaatioprosessin eri vaiheita, erityisesti hyvitysten tuottamista ja hyvitysten sijoittumista osaksi poikkeuslupaprosessia. Hyvityksen tuottamista sekä heikennyksen ja hyvityksen kohtaannon parantamista käydään läpi sidosryhmäyhteistyössä, johon kutsutaan mukaan muun muassa kuntia, järjestöjä ja yrityksiä (TP2). Omana kokonaisuutenaan käydään läpi erityisesti lupaviranomaisten kompensaatioihin liittyvän uudenlaisen työn osuutta (TP3).
Riittävä osaaminen kaikilla kompensaatioprosessin eri osapuolilla sekä selkeät, laadukkaat toimintamallit ovat edellytys sille, että kompensaatioita voidaan tehdä luonnon kannalta onnistuneesti ja ne saavuttavat yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden. Yksi keskeinen osaamistarve on käytännön luontokartoitus-, suunnittelu- ja toteutustyötä tekevillä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. luontoselvityksiä tai konkreettisia hoitotoimenpiteitä maastossa tekevät yritykset. Osana pilotointihanketta kartoitetaan näidenkin ryhmien tarvetta lisäkoulutukselle ja tiedolle. Tavoite on kokonaisuutena kompensaatioprosessin laadunvarmistus, johon voidaan tarvita esimerkiksi henkilösertifikaatteja tai ohjeistuksen toimivuuden testaamista. (TP4)
Ekologisen kompensaation perusperiaatteet ovat esimerkiksi seuraavat:
- Ennen kompensoimista tulisi haittoja välttää ja väistämättä aiheutuvaa haittaa lieventää heikennettävällä kohteella.
- Kompensaatiovelvollisuus on heikennyksen aiheuttajalla.
- Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien osalta suositellaan samanlaisella luonnonarvolla hyvittämistä, mikäli se vain on mahdollista.
- Kompensaation tavoite on kaikkien ekologisten heikennysten hyvittäminen (No Net Loss, NNL) tai nettopositiivisuus (Net Positive Impact, NPI).
- Hyvitykset tulisi ensisijaisesti tuottaa ennakkoon eli ennen heikennystä. Jos ennakollinen hyvitys ei ole mahdollista, kompensaatioon tähtäävät toimenpiteet pitäisi aloittaa viimeistään 2–5 vuoden kuluessa heikennyksestä.
- Hyvityksiä voi tuottaa ennallistamalla tai hoitamalla lajin elinympäristöä tai luontotyypin esiintymää (ennallistamishyvitys) tai suojelemalla arvokkaita luontokohteita (suojeluhyvitys) tai näiden yhdistelmällä.
Lisätietoa hankkeesta
- Kehittämispäällikkö Minna Pekkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 779
- Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 040 509 8654
- Erikoistutkija Minna Pappila, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 029 525 2233
- Suunnittelija Pälvi Salo, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 152
Hankkeen eteneminen
Lisätietoa kompensaatioista
-
Kujala, H., Halme, P., Pekkonen, M., Ryttäri, T., Raunio, A., Kullberg, P., Koljonen, S., Kostamo, K., Keränen, I. Heikennyksen ja hyvityksen arviointi ekologisessa kompensaatiossa. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 39/2021.
-
Pekkonen, M., Ryttäri, T., Belinskij, A., Koljonen, S., Mykrä, H., Kostamo, K., Ahlroth, P. Tietotaso ja kokemukset ekologisesta kompensaatiosta Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:20.
-
Suvantola, S., Halonen, L., Leino, L., Miettinen, E., Ahvensalmi, A. Ekologisen kompensaation ohjauskeinojen kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 76/2018.
-
Raunio, A., Anttila, S., Pekkonen, M., Ojala, O. Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa. Suomen ympäristö 4/2018.
-
Kostamo, K., Pekkonen, M., Ahlroth, P., Heikkinen, R., Kallasvuo, M., Kuningas, S., Laamanen, L., Lappalainen, A., Veneranta, L. Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2018.
-
Moilanen, A. & Kotiaho, J. S. 2017. Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 5/2017.
-
Ekologinen kompensaatio luonnonsuojelulainsäädännön uudistamisessa.
Muita kompensaatioihin liittyviä hankkeita
Muualla SYKEn sivuilla
Politiikkasuositus
-
Pekkonen, M., Koljonen, S., Raunio, A., Kostamo, K., Soimakallio, S. Ekologiset kompensaatiot kannattaa ottaa käyttöön. SYKE POLICY BRIEF - Näkökulmia ympäristöpolitiikka, julkaistu 19.11.2019
Ratkaisuja blogit
Tiedotteet