Zonation METSO-ohjelman toteuttamisen tukena

Metsäsaarake rimpisuolla

Metsäsaareke rimpisuolla © Aarno Torvinen

Ekologisten päätösanalyysiohjelmistojen avulla luontoa kuvaavaa tietoa voidaan hyödyntää systemaattisesti esimerkiksi päätöksenteon tukena. Yksi tällainen ohjelmisto on Helsingin yliopistossa kehitetty Zonation. METSO-ohjelmassa Zonation-ohjelmistolla tuotetut analyysitulokset ovat yksi keino kohdentaa suojelua, ennallistamista ja luonnonhoitoa. Tulokset arvokkaista metsäalueita ovat suuntaa-antavia ja ne tulee aina varmistaa paikan päällä maastokartoituksilla.

Lisätietoa Zonation-ohjelmistosta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla.

Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa

METSO-ohjelman toteutuksen tueksi on julkaistu vuonna 2018 valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka pohjautuu Zonation-ohjelmistolla tehtyihin analyyseihin.

Tämän ’Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa’ paikkatietoaineiston tavoite on antaa maantieteellisesti kattava ja paikkatietoon perustuva kokonaiskuva monimuotoisuusarvojen jakautumisesta Suomen metsissä. Aineisto on avoimesti saatavilla.

Aineiston tuottamiseen käytetyt analyysit tehtiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Metsähallituksen Luontopalveluiden yhteistyönä. Lähtöaineistona käytettiin metsävaratietoja, joiden perusteella mallinnettiin metsien suojeluarvopotentiaalia. Tämä tieto analysoitiin yhdessä metsien käsittely- ja lajitietojen kanssa tuottaen kartat metsien suojeluarvojen eroista, eli tunnistettiin monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita. Analysoinnissa huomioitiin myös metsien ekologinen kytkeytyvyys elinalueiden verkoston vahvistamisen tukemiseksi.

Analyysin tuloksena on tunnistettu monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti arvokkaita metsiä. Näillä alueilla voi olla erilaista lahopuuta ja voivat olla kytkeytyneet muihin arvokkaisiin metsäalueisiin ja suojelualueisiin. Analyysin tulokset ovat staattisia, eivätkä päivity automaattisesti. Siksi niitä käytettäessä on syytä ottaa huomioon uudemmat soveltuvat paikkatietoaineistot, kuten tiedot muutoksista metsien käytössä tai uudet lajihavainnot. Muiden monimuotoisuutta kuvaavien aineistojen käyttäminen analyysitulosten rinnalla on suositeltavaa, koska tulokset sisältävät vain osan metsien suojeluarvoa kuvaavista tekijöistä.

ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus hyödyntävät aineistoa esimerkiksi mahdollisten METSO-ohjelmaan soveltuvien kohteiden tunnistamisessa ja paikantamisessa ja METSO-ohjelmaan tarjottujen kohteiden arvioinnissa.

Aineiston perusteella on tuotettu Metsään.fi-palveluun merkintä mahdollisista METSO-kohteista. Aineistoa hyödynnettiin myös METSO-ohjelman vuonna 2019 julkaistussa väliarvioinnissa.

Avoimesti saatavilla olevaa aineistoa voidaan hyödyntää erilaisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa, kuten potentiaalisesti arvokkaiden kohteiden tunnistamisessa, kaavoituksen tukena tai jopa yksittäisen tilan metsien käytön suunnittelussa. Aineiston tulkinnassa on huomioitava, että laskennassa on voinut saada korkeita arvoja esimerkiksi vanha, järeäpuustoinen metsikkö, jonka luonnontila on heikentynyt aiempien metsänkäsittelyjen myötä. Paikkatietoaineisto ei poista tarvetta varmistaa metsäalueiden luontoarvot maastossa.

Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa -aineisto:

Tietoa analyysistä ja aineiston käyttöohje: Mikkonen, N., Leikola, N., Lahtinen, A., Lehtomäki, J. & Halme, P. (2018). Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa – Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018

Analyysitulokset perustuvat pääpiirteissään Suomen metsäkeskuksen metsävara-aineistoon, Metsähallitus Metsätalous Oy:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden aineistoihin sekä Luonnonvarakeskuksen monilähteiseen valtakunnanmetsien inventointiaineistoon. Muuttujina käytettiin kasvillisuusluokkaa, puulajia, puuston keskiläpimittaa ja tilavuutta. Analyysejä varten laskettiin suojeluarvon korvikkeeksi ns. lahopuupotentiaali Luonnonvarakeskuksen MOTTI-ohjelman avulla kasvillisuusluokkaan ja puustotunnuksiin perustuen. Analyyseissä olivat mukana myös uhanalaisten ja silmälläpidettävien metsälajien esiintymät ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä.

Tuloksissa on otettu huomioon kohteiden monimuotoisuutta ja luonnontilaa heikentäneet toimenpiteet (hakkuut ja ojitukset). Alueiden välistä kytkeytyvyyttä tarkasteltiin metsikkötasolla sekä suhteessa Metsälain 10 §:n erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin ja pysyviin suojelualueisiin.

Artikkeli karttojen käytettävyydestä vastineena niistä annettuun kritiikkiin: Suomen metsät tarvitsevat toimivia monimuotoisuuskarttoja ja menetelmät päivityksiä. Mikkonen, N. Leikola, N. Halme, P. & Lehtomäki, J. 2021. Metsätieteen aikakauskirja.

Muutos aineistojen avoimuudessa 11.5.2018 alkaen: Yllä mainitussa raportissa Mikkonen ym. 2018 esitellyt metsien monimuotoisuudesta kertovat valtakunnalliset paikkatietoaineistot ovat avointa tietoa myös valtion talousmetsien osalta, kun Metsähallitus Metsätalous Oy:n antoi niille 11.5.2018 julkaisuluvan. Raporttia kirjoittaessa nämä aineistot oli luokiteltu salatuiksi, minkä takia alueet on peitetty raportin tuloskartoissa.

Zonation-osaajat SYKEssä

SYKEn asiantuntijat ovat mukana useissa Zonation-analyysejä hyödyntävissä projekteissa. Työhön kuuluu analyysien suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi tarvittavien paikkatietoaineistojen tuottamista sekä yhteistyötä, koulutusta ja viestintää. Toistaiseksi työssä on keskitytty erityisesti metsä- ja suoelinympäristöihin, joista on parhaiten saatavilla yhteismitallisia paikkatietoaineistoja.

Ninni Mikkonen ja Niko Leikola työskentelevät Suomen suojelualueverkoston vahvistamiseen liittyvien Zonation-kysymysten parissa ja ovat vastuussa metsien monimuotoisuusanalyysien toteuttamisesta ja tulosten jalkauttamisesta. He työskentelevät ’Päätöksenteon tukeminen elinympäristöjen tilan parantamiseksi’ -hankkeessa (MetZo III), jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea METSO-ohjelman toteutusta Zonation-ohjelmistolla tuotettujen analyysitulosten avulla.

Kaisu Aapala ja  Seppo Tuominen edistävät osaltaan Zonationin käyttöä ja soidensuojelun yhteyksiä METSO-ohjelmaan.

Peter Kullberg työskentelee ekosysteemipalveluiden ja kaukokartoitusasioiden parissa ja on tutkinut aiemmin maailmanlaajuisten suojelualueverkostojen tehokkuutta ja laajennusta.

Elina Virtanen työskentelee merialueiden kestävän käytön ja merialuesuunnittelun parissa, sekä tuottaa merialueille priorisointianalyysejä.

Zonatio-kartan lukua rehevässä korvessa.
© Ninni Mikkonen
Julkaistu 25.4.2013 klo 15.26, päivitetty 26.9.2022 klo 15.28
Kohderyhmä: