Ympäristöalan menetelmästandardointi

Suomen ympäristökeskus (Syke) laatii ympäristöalan menetelmästandardeja eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla asettamiensa kansallisten seurantaryhmien kanssa

Standardit laaditaan eurooppalaisten (CEN) ja kansainvälisten (ISO) standardisoimisjärjestöjen teknisissä komiteoissa (TC). Myös kansallisia SFS standardeja voidaan laatia tapauskohtaisesti erillisrahoituksella.

Ympäristöalan menetelmästandardit

Ympäristöministeriö jatkaa 27.4.2001 Suomen ympäristökeskukselle antamaansa määräystä (Dnro 2/401/1999) toimia ympäristöalan kansallisena vertailulaboratoriona, jonka yhtenä tehtävänä on osallistua uusien ympäristöalan menetelmästandardien laatimiseen.

Menetelmästandardeja käytetään ympäristön tilan tutkimukseen, seurantaan, velvoitetarkkailuun ja valvontaan. Etenkin EU-direktiivien toimeenpanossa niillä on keskeinen asema. Esimerkiksi vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) ja sen liitteessä 5 on mainittu useita laatutekijöiden seurantaa koskevia standardeja, joita on noudatettava tieteellisen laadun ja vertailtavuuden saavuttamiseksi. Standardeilla saadut luotettavat ja vertailukelpoiset tulokset helpottavat kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä mm. elinkeinoelämässä ja viranomaisten toiminnassa.

Ympäristöalan menetelmästandardeista runsaat 50 täyttää kriteereiltään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

  • 3. Good health and well-being; 6. Clean water;  11. Sustainable cities and communities; 13 Climate action; 14. Life below water ja 15. Life on land

SFS-käsikirjat

Monet edellä mainitut standardit oli aikaisemmin koottu omiin SFS-käsikirjoihinsa. Ympäristöalan menetelmästandardeja sisältävät käsikirjat on nyt kumottu koska ne sisälsivät jo useita kumottuja standardeja.

  1. SFS-käsikirja 147-1 Veden laatu. Osa 1. Vesinäytteenottomenetelmät (2010)
  2. SFS-käsikirja 147-2 Veden laatu. Osa 2: Vesikemialliset menetelmät. Orgaaninen kemia (2011)
  3. SFS-käsikirja 147-3 Veden laatu. Osa 3: Vesikemialliset menetelmät: Epäorgaaninen kemia. Perusmääritykset vedestä (2011)
  4. SFS-käsikirja 147-4 Veden laatu. Osa 4: Vesikemialliset menetelmät. Epäorgaaninen kemia. Metallimääritykset vedestä (2011)
  5. SFS-käsikirja 147-5 Veden laatu. Osa 5: Vesikemialliset menetelmät. Epäorgaaninen kemia. Ravinteiden ja ionien määritykset vedestä (FIA-, CFA- ja IC -menetelmät), AOX- ja AQC- sekä kalibrointimenetelmät  (2011)
  6. SFS-käsikirja 147-6. Veden laatu. Biologia. Kenttämenetelmät (2012)
  7. SFS-käsikirja 94-1 Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. Osa 1. Yleiset menetelmät (2010) Kumottu 29.8.2018
  8. SFS-käsikirja 94-2 Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. Osa 2. Yleisimmät menetelmät indikaattoribakteerien tutkimiseen vesinäytteistä  (2012)
  9. SFS-käsikirja 190-1 Maaperäntutkimusmenetelmät. Osa 1: Ohjeistot  (2007)      Kumottu 15.6.2016
  10. SFS-käsikirja 190-2 Maaperäntutkimusmenetelmät. Osa 2: Näytteenotto (2012) Kumottu 24.4.2017
  11. SFS-käsikirja 190-3 Maaperäntutkimusmenetelmät. Osa 3: Kemialliset määritysmenetelmät  (2014)
  12. SFS-käsikirja 190-4 Maaperäntutkimusmenetelmät. Osa 4: Biologiset määritysmenetelmät(2013)

Suomen standardisoimisliitto SFS myy standardeja, standardiehdotuksia ja SFS-käsikirjoja

Valmiita standardeja ja teknisiä raportteja ja - spesifikaatteja sekä standardiehdotuksia (SFS, EN ja ISO) myy Suomen Standardisoimisliitto SFS. ISOssa, CENissä ja SFS:ssä on tähän mennessä standardisoitu lähes 600 ympäristöalan menetelmää, raporttia tai ohjetta.

Kansalliset standardisoinnin seurantaryhmät 2020 - 2024

Suomen ympäristökeskus (Syke) on asettanut vuosiksi 2020 - 2024 kansalliset standardoinnin seurantaryhmät. Niiden tehtävänä on seurata ja vaikuttaa kansallisesti kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien laadintaan vastaavien teknisten komiteoiden piirissä.

  1. Kiinteiden ympäristönäytteiden seurantaryhmä (Kiinsta)
  2. Vesikemian ja vesinäytteenoton seurantaryhmä (Venosta)
  3. Vesibiologian seurantaryhmä (Vebista)
  4. Vesimikrobiologian seurantaryhmä (Vemista) (vastuutahona toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
  5. Hydrometria (ei seurantaryhmää; Syken asiantuntija seuraa CEN/TC 318 -teknisen komitean työtä)
  6. Lietteen hyötykäyttö (ei seurantaryhmää; Syken asiantuntija seuraa ISO/TC 275 -teknisen komitean työtä)

 

Osallistuminen standardointiryhmiin

Osallistuminen ympäristöalan menetelmästandardien laadintaan kansallisissa standardointiryhmissä on avointa ja maksutonta kaikille kiinnostuneille alan asiantuntijoille. 

Standardointiryhmiin ilmoittaudutaan uuden verkkolomakkeen kautta.

Kansallisen standardointiryhmän toimintasääntö.

Kansainvälisen standardointitoiminnan käytäntöjen mukaisesti SFS on rekisterinpitäjä ISOnja CENin sekä suomalaiseen standardointiin osallistuvien tai niitä seuraavien henkilötietojen osalta. Lue lisää osoitteesta sfs.fi/tietosuojaseloste.

Syken kerätessä henkilötietoja omiin itsenäisiin tarkoituksiin se toimii niiden tietojen rekisterinpitäjänä. Lue lisää Syken omasta tietosuojailmoituksesta.

Standardien laadintaan voi osallistua myös kuulumatta seurantaryhmään lähettämällä kommentteja SFS:n lausuntopyyntöpalvelun kautta.

Arkisto

Lisätietoja

Toimialayhdyshenkilö, kemisti Jari Nuutinen, Suomen ympäristökeskus (Syke)

FB

 

Julkaistu 5.9.2023 klo 8.51, päivitetty 21.11.2023 klo 9.17
Kohderyhmä: