Maanpeitteen seuranta

Suomen maanpeitettä ja sen muutoksia on seurattu SYKEssä jo pitkään osana yhteistä eurooppalaista maanpeiteseurantaa.

Suomessa seurantaa on tehty vuosina 2000, 2006, 2012 ja 2018, joten maanpeitteen muutoksesta on jo saatavana selkeä aikasarja. Tämä tehdään erillisen muutostulkinnan avulla, jotta vältetään lähtöaineistojen laadun muutoksesta tulevat virhetulkinnat.

Tuotanto on pääosin automatisoitu kaukokartoitusaineistoja ja paikkatietoaineistoja hyödyntämällä. Suomessa on avoimesti saatavilla paljon tarkkoja paikkatietoaineistoja, joista on hyötyä tulkinnan koostamisessa. Uusin tulkinta on Corine maanpeite 2018 -rasteriaineisto, jonka resoluutio on 20 m.

Kuva Corine-aineistosta.

Corine-aineistojen käyttö Suomessa on ollut laajaa, se on kautta vuosien kuulunut ladatuimpien paikkatietoaineistojen kärkeen SYKEn avoimen tiedon palvelussa. Aineistosta lasketaan tyypillisesti maanpeitejakauma tai tietyn maanpeiteluokan määrä joltain alueelta tilastona, indikaattorina, mallin muuttujana tai työkalun osana. Käyttö kartoissa taustakuvana on myös suosittua, ja luokkia voi korostaa tai yhdistää tarpeen mukaan.

Copernicus Land -seurannan eri ulottuvuudet: maailmanlaajuinen, yleiseurooppalainen ja paikallinen

Maanpeitteen seurannan eri aineistot muodostavat kokonaisuuden, jossa eri mittakaavat ovat edustettuina. Maailmanlaajuista osaa koordinoi Euroopan komission tutkimuskeskus Joint Research Centre (JRC). Se tuottaa maailmanlaajuisesti tietoja kasvillisuudesta, biofysikaalisista muuttujista, energiataseesta ja veden kiertokulusta.

Yleiseurooppalaisia ja paikallisia osia koordinoi Euroopan ympäristökeskus (EEA). Jokainen jäsenvaltio on tuottanut tiedot omalta alueeltaan pääosin satelliittikuvien visuaalisella tulkinnalla. Aluksi seuranta tehtiin projektirahoin, mutta vuodesta 2012 alkaen Corine-maanpeitekartoitus otettiin osaksi EU:n Copernicus Land -ohjelmaa. Seuranta on operatiivista jaksolla 2014-2021 – rahaa palveluihin käytetään10 M€ EU:n budjetista vuosittain.

Maanpeitteen yleisen seurannan lisäksi eri teemoista on tehty uusia korkean resoluution tuotteita. Aineistojen tarkkuutta parannetaan ja päivitystiheyttä nostetaan, ja aineistojen sovittaminen yhteen raportointien ja Inspire-direktiivin kanssa tehostuu.

Yleiseurooppalaisissa korkean resoluution aineistoissa kuvataan tärkeimmät maanpinnan tyypit: keinotekoiset pinnat (esim. tiet ja päällystetty alue), metsäalueet, maatalousalueet (nurmikot), kosteikot ja vesistöt.

Paikallinen osa pyrkii antamaan yksityiskohtaisempia tietoja erityisalueista, jotka täydentävät yleiseurooppalaisen osan avulla saatuja tietoja.

SYKE on aktiivisesti mukana maanpeiteseurannan kehitystyössä ja on kerännyt palautetta suomalaisilta käyttäjiltä uusista teemoista kaupunkien ja luontoaineistojen osalta. Suomenkin panokseksi näihin maanpeitepalveluihin on arvoitu miljoonia, joten aineistojen olisi syytä hyödyttää myös kotimaisia tarpeita. Etuna on vielä vertailumahdollisuus muihin Euroopan maihin. Aineistoja myös verifioidaan SYKEssä kotimaisten aineistojen ja ilmakuvien avulla.

 

 
Julkaistu 28.6.2022 klo 15.05, päivitetty 28.6.2022 klo 15.05
Kohderyhmä: