Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ilmastopaneelin raportti: Alueellinen ilmastonmuutostieto tukee sopeutumistyötä Suomessa

Uutinen 23.9.2021 klo 9.04
© Kuva: Päivi Tahvanainen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Ilmastopaneelin tuore raportti korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä päästövähennysten rinnalla. Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kokonaiskuvan sopeutumisen eteen Suomessa tehdystä työstä sekä ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla.

Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä: nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan kasvun taittumisena vasta useiden vuosien päästä. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä.

Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista.

”Suomen Ilmastopaneelin hanke on tuonut selvästi esille sen, että jatkossa tulisi korostaa erityisesti kuntien ja alueiden sopeutumiskyvyn vahvistamista. Nyt on jo syntymässä sopeutumistarpeen huomioivia erilaisia alueellisia suunnitelmia ja tiekarttoja, joten niiden toimeenpanoon tarvitaan työkaluja”, kommentoi Suomen ympäristökeskuksen ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén.

Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa

Maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutokseen hillintään, ja sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle, raportissa todetaan. Sopeutumistyötä on tehty hyvin eri tavoin eri maakunnissa. Tarkemmat vaikutusarviot, sopeutumisen tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet puuttuvat monilta.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin on ilmastosuunnitelmissa käsitelty vain hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi Lapin ilmastostrategiassa ei eritellä ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla.

Alueellista ilmastonmuutostietoa päätöksenteon tueksi

Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeen tavoitteena oli koostaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta sopeutumistoimien suunnittelun pohjaksi. Raportissa tarkastellaan eri sää- ja ilmastotekijöiden jo havaittuja muutoksia sekä kuvataan tulevaa muutosta vuoteen 2050 asti kaikissa Suomen nykyisissä maakunnissa ja itsehallinnollisella Ahvenanmaalla. Tiedot on koottu maakuntakohtaisiin muutostaulukoihin.

Ilmastonmuutoksen voimakkuus ja muutokset sääilmiöissä ovat erilaiset eri puolilla maata. Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, etenkin talvella, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta. Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Etenkin eteläisessä Suomessa lunta ja pakkasia esiintyy yhä harvemmin.

”Ilmastonmuutos muuttaa merialueittemme talvia leudommiksi, minkä mukana katoaa osa Itämeren ainutlaatuisista arktisista piirteistä”, kertoo SYKEn merikeskuksen johtava tutkija Harri Kuosa.

SYKEn ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen huomauttaa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulvariskeihin. ”Tulvariskien muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä vaihtelee alueellisesti. Rankkasateista johtuvien hulevesitulvariskien arvioidaan kasvavan koko maassa, mutta vesistö- ja merivesitulvien kohdalla merkittävää kasvua ennakoidaan olevan vain osassa maata vuoteen 2050 mennessä.”

Osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaikeammin ennustettavissa

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen Suomessa aiheuttamista kustannuksista puuttuu. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät.

Sääilmiöiden taloudellisten vaikutusten lisäksi niiden ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrässä ja voimakkuudessa ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosikymmeninä.

Ilmastonmuutos on myös yhteydessä ravinnekuormitukseen. ”Ilmastonmuutos lisäisi ravinteiden kuormitusta maalta mereen nykyisillä viljelytekniikoilla ja maankäytöllä, mutta mallilaskelmien mukaan suunnitellut maatalouden ravinnekuormitusta vähentävät toimenpiteet toteuttavat edelleen annetut ravinnekuormitustavoitteet”, kommentoi johtava tutkija Harri Kuosma.

Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

  • Johtaja Mikael Hildén, SYKE, puh. 029 525 1173, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen, SYKE, puh. 029 525 1159, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Johtava tutkija Harri Kuosa, SYKE, puh. 029 525 1106, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kohderyhmä: