Tiedotteet

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienistä täysin luonnontilaisista virtavesistä löytyy maan pohjoisosasta.

Kansainvälistä maisemapäivää vietetään keskiviikkona 20.10.2021. Päivän taustalla oleva Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Maisemapäivän kunniaksi järjestetäänkin kampanjoita, kilpailuita ja ohjattuja maisemakävelyjä, jotka tarjoavat monia mahdollisuuksia tutustua maisemiin uusista näkökulmista.

Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ennustetaan entisestään kasvavan ilmastomuutoksen edetessä. Yksi keino valumavesien puhdistamiseen suuressakin mittakaavassa voisi olla uppopuupuhdistamo. PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamoja aletaan testata viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. Aiemmin puhdistamoja on testattu muun muassa turvemetsien laskeutusaltaissa. Tulosten mukaan puupuhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.

Kotkan ja Porvoon merialueelta on löytynyt uusi kuuppaäyriäisiin kuuluva vieraslaji, Tyyneltä valtamereltä kotoisin oleva Nippoleucon hinumensis. Suomen vesiltä tehtiin kesällä toinenkin uusi lajilöytö, kun Meksikonlahdelta kotoisin olevia Rangia cuneata -simpukoita löytyi etelä- ja lounaisrannikolta.

Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä.

Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille.

Suomen ympäristökeskuksen elokuun seurantamatkojen mukaan Suomenlahti on elpynyt 2010-luvun puolivälin Itämeren suolapulssien välillisesti aiheuttamasta tilan heikkenemisestä. Sääolojen säätelemät virtaukset Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan välillä aiheuttavat vaihtelua Suomenlahden tilassa, mikä vaikeuttaa päästövähennysten vaikutuksen erottamista. Selkämeren syvänteissä happitilanne näyttää edelleen huononevan.

Luontokadon hillitsemiseksi lajien ja luontotyyppien taantuminen ja uhanalaistumiskehitys tulisi pysäyttää. Ihmisen toiminnan vuoksi menetetään merkittäviä luontoarvoja. Esimerkiksi yhteiskunnallisesti tärkeän infrastruktuurin rakentamista ei aina voi ohjata sinne, missä luonnolle ei aiheutuisi huomattavaa haittaa. Perinteisten suojelumenetelmien rinnalle tarvitaan uusia keinoja kuten ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.